Ositus

Kuolinpesän ositus

​

​

​

Kuolinpesän ositus tulee tehdä silloin, kun vainaja on ollut naimisissa. Tällaisella jäämistöosituksella tarkoitetaan menettelyä, jossa ensiksi kuolleen puolison ja eloonjääneen puolison omaisuus ja varat erotellaan ja jaetaan puolisoiden kesken, jotta saadaan selville mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä kuolinpesään eli kuolleen puolison perillisille. Käytännössä kuolinpesän ositus tehdään usein perunkirjoituksen yhteydessä.

 

Avioliittolain mukaan kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, minkä vuoksi puolisoiden omaisuus täytyy ennen perinnönjakoa jakaa osituksessa tasan. Tämä luonnollisesti edellyttää, ettei avio-oikeutta ole poissuljettu avioehtosopimuksen nojalla ja että puolisoilla on avio-oikeus ainakin osaan toistensa omaisuudesta.

​

Jäämistöosituksessa osituksen osapuolia ovat leski ja ensiksi kuolleen puolison perilliset. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että leski ja kuolinpesä (perilliset) kumpikin saavat puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä.

​

​Leskelle ja vainajan rintaperillisille kuuluvan omaisuuden selvittäminen toteutetaan erottelemalla ja jakamalla puolisoiden omaisuus kahteen osaan sekä määrittelemällä leskelle mahdollisesti kuuluva tasinko. Tasingolla tarkoitetaan omaisuutta, joka maksetaan leskelle kuolinpesästä, jotta kummankin puolison omaisuuden arvo olisi yhtä suuri. Tasinko-oikeus koskee siis niitä tilanteita, joissa ensiksi kuolleen puolison omaisuus on ollut suurempi.

​

​

​​

​​​​

Avioero-ositus

​

Osituksessa puolisoiden omaisuus jaetaan. Avioerotilanteessa ositus on mahdollista toimittaa sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille. Ositustoimitus käynnistyy sen jälkeen, kun toinen puolisoista on esittänyt vaatimuksensa omaisuuden jakamisesta. Ositus on mahdollista toimittaa kuitenkin vain niissä tilanteissa, joissa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Jos kummallakaan puolisolla ei ole lainkaan avio-oikeutta toisen omaisuuteen, osituksen sijaan toimitetaan ainoastaan omaisuuden erottelu. Pääsäännön mukaan avioeron perusteella toimitettavassa osituksessa puolisoiden omaisuus jaetaan tasan heidän välillään. Tästä on kuitenkin olemassa poikkeuksia esimerkiksi avioehdon vuoksi. Puolisot voivat toimittaa osituksen itse jakamalla omaisuutensa keskenään tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Vaihtoehtoisesti osituksen voi myös toimittaa tuomioistuimen tähän tehtävään määräämä pesänjakaja.

​

Ositus voidaan toimittaa sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut käräjäoikeudessa vireille. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka avioeroa koskee kuuden kuukauden harkinta-aika, osituksen osalta tätä harkinta-ajan kulumista ei tarvitse jäädä odottamaan. Ositus voidaan täten toimittaa heti asian tullessa vireille eikä asiassa tarvitse odottaa virallista avioerotuomiota. Ositustoimituksen käynnistyminen edellyttää, että toinen puolisoista sitä vaatii.

​

​Pääsäännön mukaan puolisoiden koko omaisuus jaetaan avioeron perusteella toimitettavassa osituksessa puolisoiden välillä tasan. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan sitten niin, että kumpikin puoliso saa yhteenlasketusta omaisuudesta itselleen puolet. Käytännössä omaisuus jaetaan niin, että enemmän omistava puoliso suorittaa tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. Tasinko on mahdollista maksaa rahana tai luovuttamalla toiselle puolisolle jotakin omaisuutta. Tasingon luovuttajalla on vapaus päättää, missä muodossa hän tasingon suorittaa.

​

​Avioehtosopimus vaikuttaa olennaisesti siihen, miten omaisuus tullaan osituksessa jakamaan. Avioehtosopimus on voitu määrätä koskemaan molempien puolisoiden koko omaisuutta. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta lainkaan toistensa omaisuuteen, osituksen sijaan toimitetaan omaisuuden erottelu. Erottelussa omaisuutta ei lasketa yhteen ja jaeta tämän jälkeen tasan puolisoiden välillä, vaan kumpikin puoliso pitää itsellään oman omaisuutensa.