Perukirja

Mitä perunkirjoitus tarkoittaa?

Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa käydään läpi vainajan varat, velat, perilliset ja testamentin saajat. Perunkirjoitus tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Perukirja on perunkirjoitustilaisuudessa laadittava asiakirja. Perukirja toimii:

veroilmoituksena, jonka perusteella perillisten perintöverotus tapahtuu
omaisuusluettelona, jossa näkyvät vainajan sekä mahdollisen lesken varat ja velat
osakasluettelona, koska perukirjaan merkitään kuolinpesän osakkaat ja leski.

Perukirja pitää lähettää Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Perukirjan voi tehdä itse tai sen voi ostaa palveluna asiantuntijalta. Perukirjan tekeminen vaatii huolellisuutta ja perehtymistä moniin asioihin. Siksi se usein ostetaan palveluna asiantuntijalta.

Kuolinpesä tarkoittaa vainajan omaisuutta ja velkoja. Kuolinpesän osakkaat tekevät kuolinpesää koskevat päätökset yhdessä tai valtuuttavat yhden osakkaista hoitamaan pesän asioita.

Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?

Kuolinpesän osakkaita ovat esimerkiksi:

vainajan lapset tai lastenlapset
yleistestamentinsaajat eli henkilöt, joille vainaja on testamentannut jonkin suhteellisen osan omaisuudestaan
leski.

Leski on osakas omaisuuden ositukseen saakka.

Avopuoliso ei ole osakas, ellei kuollut avopuoliso ollut tehnyt testamenttia hänen hyväkseen.

Onko perunkirjoitus pakko järjestää?

Perunkirjoitus on pakko järjestää, jos henkilö asui kuolinhetkellään vakinaisesti Suomessa. Vainajan iällä, kansalaisuudella tai omaisuuden määrällä ei ole vaikutusta asiaan. Myös lapsen kuoleman jälkeen pitää tehdä perunkirjoitus.

Perunkirjoitus on hyvä järjestää myös silloin, jos henkilö asui vakinaisesti ulkomailla, mutta hänellä oli kuollessaan kiinteää omaisuutta Suomessa. Tällaisessa tilanteessa perukirjaa ei tarvitse laatia Verohallintoa varten, mutta perukirja voi helpottaa asiointia muiden viranomaisten tai esimerkiksi pankkien kanssa. Vaikka perukirjaa ei tehtäisi, pitää joissakin tilanteissa Verohallinnolle antaa perintöveroilmoitus.

Jos annat perukirjan myöhässä tai jos sen tiedot eivät ole oikein tai niitä puuttuu, Verohallinto voi määrätä myöhästymismaksun tai veronkorotuksen. Jos perukirja jää tekemättä, perintövero voidaan määrätä arvioimalla.

Voiko perunkirjoitukselle saada lisäaikaa?

Voit hakea perunkirjoituksen järjestämiseen lisäaikaa Verohallinnolta, jos siihen on perustellut syyt. Lisäaikaa pitää hakea ennen kuin kuolemasta on kulunut kolme kuukautta.

Jos perunkirjoitus on järjestetty, mutta tarvitset lisäaikaa perukirjan lähettämiselle, sitä on haettava yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Kuka järjestää perunkirjoituksen?

Perunkirjoituksen järjestämisestä yleensä vastaa se kuolinpesän osakas, joka hoitaa vainajan omaisuutta. Usein järjestäjä on leski tai joku vainajan lapsista. Jos omaisuutta hoitaa useampi henkilö, vainajan lähipiiri voi sopia, kuka hoitaa perunkirjoitukseen liittyvät järjestelyt.

Perunkirjoituksen voi järjestää itse tai siinä voi käyttää asiantuntijan apua, joka yleensä on maksullista. Perunkirjoituksen toimittaminen vaatii moniin asioihin perehtymistä ja erilaisia selvityksiä. Siksi perunkirjoituksen toimittamiseen usein tarvitaan asiantuntijan apua.

Roolit perunkirjoituksessa

Perunkirjoituksessa on oltava läsnä pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Perunkirjoitukseen pitää kuitenkin kutsua kaikki kuolinpesän osakkaat.

Uskottujen miesten pitää olla oikeustoimikelpoisia ja täysi-ikäisiä. Muuten heille ei ole asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia. Uskotut miehet arvioivat pesän varat ja velat.

Yksi perunkirjoitukseen osallistuvista on pesän ilmoittaja. Pesän ilmoittaja ilmoittaa uskotuille miehille pesän varat ja velat. Pesän ilmoittajana toimii yleensä se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai tuntee pesän omaisuuden parhaiten.

Miten perunkirjoitus järjestetään?

Perunkirjoituksen ajankohta ja paikka pitää ilmoittaa kutsuttaville hyvissä ajoin, jotta heillä on mahdollisuus järjestää pääsynsä tilaisuuteen.

Jos olet perunkirjoituksen järjestäjä,

sovi tilaisuudelle aika ja paikka
kutsu paikalle kuolinpesän osakkaat eli perilliset, leski ja testamentin saajat
muista mainita kutsussa myös lähettäjä.

Jos vainaja oli avioliitossa eikä hänellä ollut lapsia eli rintaperillisiä, kutsu paikalle puolison lisäksi toissijaiset perilliset.

Kutsun voi toimittaa vapaamuotoisesti. Jos joku kutsutuista ei pääse perunkirjoitukseen, pitää perukirjassa mainita, miten kutsu on esitetty.

Myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi perunkirjoitukseen liittyvistä toimeksiannoista kannattaa sopia kuolinpesän osakkaiden kesken etukäteen.

Perillisten selvittämiseksi tarvittavat asiakirjat

Perunkirjoitusta varten tarvitset vainajasta sukuselvityksen, jotta voidaan varmistaa, ketkä ovat perillisiä. Sukuselvityksessä pitää olla tiedot yhtäjaksoisesti 15 ikävuodesta alkaen kuolinpäivään asti. Joissakin tapauksissa sukuselvitys voidaan tarvita myös aviopuolisosta, aiemmin kuolleista perillisistä ja perinnöstä luopuneista henkilöistä. Sukuselvityksestä saatetaan käyttää myös aikaisempaa nimitystä virkatodistus.

Lisäksi perunkirjoitusta varten tarvitaan virallinen tieto siitä, että kuolinpesän osakkaat ovat elossa. Tämä tieto voi ilmetä vainajan sukuselvityksestä. Jos tieto ei näy vainajan sukuselvityksestä, pitää osakkaasta tilata erillinen elossaolotodistus.

Sukuselvityksiä antavat Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Evankelisluterilainen kirkko ja Ortodoksinen kirkko. Jos henkilö on kuulunut koko elämänsä evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan, tilaa sukuselvitys kirkon rekisteristä:

Tilaa sukuselvitys Digi- ja väestötietovirastosta, jos henkilö

ei ole kuulunut edellä mainittuihin seurakuntiin tai
on kuulunut rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan (muut kuin evankelisluterilainen tai ortodoksinen kirkko).

Saatat tarvita sukuselvityksiä sekä seurakunnista että DVV:sta. Näin on esimerkiksi silloin, jos henkilö on kuulunut seurakuntaan vain osan elämästään. DVV:sta on mahdollista saada myös evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluvasta sukuselvitys 1.10.1999 jälkeiseltä ajalta. Tätä edeltävältä ajalta selvitys on aina tilattava seurakunnasta.

Usein tieto perillisen elossa olosta ilmenee jo vainajasta tehdystä sukuselvityksestä. Tällöin hänestä ei tarvita erillistä elossaolotodistusta.

Jos tietoa ei ole sukuselvityksessä, on pesän osakkaasta tilattava erikseen elossaolotodistus. Näin on esimerkiksi silloin, jos vainaja kuului kirkkoon, mutta perillinen ei.

Kirkkoon kuuluvat voivat tilata elossaolotodistuksen seurakuntien verkkopalvelusta, muut Digi- ja väestötietovirastosta.

Jos vainaja tai muu henkilö, josta sukuselvitys tarvitaan, oli asunut ulkomailla, on sukuselvitys hankittava ulkomailta.

Jos kuolinpesän osakas asuu ulkomailla, on hänestä hankittava elossaolotodistus kyseisestä maasta. Jos osakas käy Suomessa, hän voi hankkia elossaolotodistuksen myös asioimalla Digi- ja väestötietoviraston julkisen notaarin palveluissa.

Tietoa sukuselvityksen ja elossaolotodistuksen hankkimisesta ulkomailta löydät kyseisen maan Suomen ulkomaanedustuston verkkosivuilta. Sukuselvityksestä käytetään edustustojen sivuilla termiä virkatodistus. Elossaolotodistus löytyy edustustojen sivuilta yleensä notaaripalvelujen alta.

Ulkoministeriö auttaa tarvittavien asiakirjojen hankkimisessa vain, jos jokin maa ei luovuta asiakirjoja muille kuin diplomaattiselle edustustolle.

Perunkirjoitusta varten tarvitset tiedot vainajan varallisuudesta ja veloista. Omistusasunnosta, autosta, metsästä ja muusta omaisuudesta tarvitaan arviot niiden rahallisesta arvosta. Tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa ei tarvitse eritellä perukirjaan, jos irtaimiston arvo on yhteensä enintään 4 000 euroa. Taide- ja arvoesineet eivät sisälly tavanomaiseen koti-irtaimistoon.

Jos vainaja oli naimisissa, tarvitaan perunkirjoitukseen tiedot myös lesken varallisuudesta ja veloista.

Jos vainaja oli itse leski eikä hänen ja aikaisemmin kuolleen puolison välillä ole tehty ositusta, tarvitaan perunkirjoitukseen tietoja myös ensin kuolleen puolison varoista ja veloista.

Alla on lueteltu yleisimpiä perunkirjoitukseen tarvittavia tietoja, joiden avulla varallisuus ja velat lasketaan.

Tilin saldotodistuksesta käy ilmi vainajan talletetun varallisuuden, velkojen ja sijoitusten arvo kuolinpäivänä. Osa pankeista toimittaa saldotodistukset automaattisesti, osasta ne pitää tilata erikseen. Saldotodistukset tarvitaan:

pankkitileistä
luottokorteista
arvo-osuustileistä
osakesäästötileistä.

Perunkirjoitusta varten tarvitset myös tiedot:

vainajan elinaikaan kohdistuvista laskuista, kuten esimerkiksi puhelinlaskut, sähkölaskut, vuokrat, sairaalalaskut ja maksamattomat verot.
hautajaiskuluista
perunkirjoituksen järjestämisestä aiheutuneista kuluista.

TILAA PERUNKIRJOITUS